24.9.2012

Työmiehen eväskassit.

Jokunen viikko sitten ihmettelin kotona ääneen, että minnehän kummaan meidän muovikassivarastomme on huvennut. Niin järjestelmällisesti kun olin niitä pussukoita kauppareissujen jälkeen sullonut yhteen tiettyyn laatikkoon, ja yhtäkkiä se nimenomainen laatikko onkin täynnä tyhjää. Keittiön haisevia roskiksia vaihdellessaan ei tuollaista katastrofitilannetta kovin mielellään huomaa.

Mies tunnustautui syylliseksi ja kertoi ottavansa muovikassilaatikosta uuden eväskassin joka aamulle. Jaa, miksi? No koska ne kassit joko likaantuvat tai menevät rikki päivän käytön jälkeen. Juu, onhan se ymmärrettävää, ettei kukaan halua kaffepaussilla ottaa aamulla laitettuja eväsleipiä edellisenä päivänä falskanneen termarin aiheuttamasta kahvilammikosta. En minäkään haluaisi.

Ongelmalle piti siis löytää molempia osapuolia miellyttävä ratkaisu. Ensin ehdotin eväskasseiksi niitä ruokakauppojen kankaisia ostoskasseja. Nehän saisi aina välissä pestyä, jos tahriintuvat. Ideani sai kovin vähäsanaisen vastaanoton. Mieheni tuntien ja hänen vaisun vastauksensa huomioiden päättelin, että sellainen kangaskassi taitaa olla hänen makuunsa jotenkin epämiehekäs tai liian ekohenkinen. Pöh, ei sitten.

Mies on kuitenkin sikäli onnellisessa asemassa, että hänen vaimonsa on välillä ihan kekseliäs ja näppärä tyyppi, joka luovasti ja edullisesti ratkoo erinäisiä arjen ongelmatilanteita. (Ohhoh, lipsahtikos siihen omakehu?) Vaimo eli allekirjoittanut keksi kysyä, että sattuvatkohan ne kodinhoitohuoneen lattialla luvattoman kauan pölyyntyneet työvaatteet olemaan ns. kuolleita. Mies myönsi niiden olevan. Ha!

Sakset napsumaan ja "singeri" surisemaan.. Punaisesta hupparista ja sinisestä toppatakista syntyi muutamien jämäkangaspalojen avulla neljä varsin äijämäistä eväskassia! Tässä niistä kaksi, jotka takavarikoin omaan käyttööni, jollei mies niitä sittenkään huoli.


 





 





Koneessa sattui olemaan valkoiset langat, enkä jaksanut niitä vaihtaakaan, joten leikitään, että niiden oli tarkoituskin olla valkoiset. Kaikki puuvillaiset kankaanreunat jätin huolittelematta, jotta ne rispaantuisivat ja käpristyisivät pesujen ja käytön myötä oikein kauniiksi rosoisen miehekkäiksi. Maali- ja mitkä lie kittitahrat näyttävät oikeastaan aika kivoilta ja asiaankuuluvilta.

Näistä kulahtaneista ja risoista vaatteista lähdettiin toteuttamaan. Anteeksi kuvanlaatu.




Asiasta viidenteen:
Suurin osa kylvöksistä on nyt tehty ja joitakin narsissejakin jo laittelin maahan. Huomenna ohjelmassa lisää sipulikukkaa! Viherpeukaloiden ale-perennapaketinkin pitäisi kaupanpäällisliljoineen saapua tämän viikon aikana. Sitä odotellessa..

Oikein kekseliästä ja luovaa viikon alkua teille!

10 kommenttia:

  1. Käteviä kasseja, tuollaisia tarvitaan aina. Mulla on myös aina töissä mukana eväsreppu joka on pärekori, isälläni on myös omansa jotta tämä taitaa olla meillä perinnöllistä, ja voi sitä iloa kun aina muutaman vuoden välein saa ostaa uuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, noille löytyy aina käyttöä! Itsellenikin tein joskus aikaa sitten muutamia. Vähän naisellisempia kylläkin, ja pitkällä hihnalla, jotta kassin saa tarvittaessa heitettyä olan yli ja kädet jäävät vapaiksi :)

      Poista
  2. Kierrätystä parhaimmillaan! Tosi kähee tulos ja on se ihme, jos ei isännelle kelpaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä sille taisi kelvata, tai aamulla se ainakin laittoi leivät ja kahvit uuteen kangaskassiinsa ja läksi tyytyväisenä töihin :D

      Poista
  3. Olen sanaton. Sinä olet Purlina keksinyt mieskassin prototyypin, aivan mahdottoman hyvä oivallus! Ekologista ja epänaisekasta tutuista materiaaleista, tuolla konseptilla saisit varmaan myytyä käsilaukunkin suomalaiselle miehelle.

    Tuollaiset kassit menisivät meilläkin kuumille kiville, mutta valitettavasti tämä vaimo ei ole yhtä kätevä singeristään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rikastuisinkohan kovastikin, jos kehittelisin kunnon bisneksen mieskassin ympärille..? Valmiiksi resuisia ja tahraisia kasseja ja laukkuja! Vaikka läppärilaukkujakin. Ja sellaisia pikkupussukoita, joihin mahtuu parranajovehkeet. Hahah, siinäpä ideoita :D

      Poista
  4. Joo hyvä, otetaan mitä on ja siitä tehdään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin mäkin vähän tuumasin, ja onpahan kierrätetty hyvään tarkoitukseen!

      Poista