31.7.2013

Pitsikiviä.

Ostin muutaman pullon spraymaalia pitkästä aikaa. Teki mieli kokeilla kivaa ideaa, joka tarttui matkaani täältä. Lopputulos on enemmän kuin mieleinen, aika ihaniahan näistä tuli!


 



 



 
 
 



 





Parasta on ehkä se, että tämä on helppoa, hauskaa ja halpaa.

Tarvittiin vain kiviä, sprayta ja erilaisia (mielellään suurisilmäisiä) pitsejä. Pitsi kiven päälle ja suihkis, siinä se.

Isoimmat kivet maalailin niillä sijoillaan, pienempiä keräilin useamman vierekkäin ja maalasin yhdellä kertaa. Jokusen vanhan betonilaatankin suhautin siinä ohessa. Niistä tulee luultavasti polku jollekin istutusalueelle.

Oikein hyvää keskiviikkoa ja alkavaa elokuuta teille!

29.7.2013

Tilasin ja sain, mutta mitä?

Tein viime syksynä tilauksen Viherpeukaloille ja sieltä piti muiden ohessa tulla konnantatarta. Muista kasvoikin ihan tunnistettavasti sitä mitä piti, mutta tattareni ovat erittäin epäilyttävän näköisiä.


 



Erityisesti tämä näky suorastaan pelotti niin, että leikkasin kasvit - mitä ikinä ovatkaan - maan tasalle.




Tutkiskelin asiaa ja tulin siihen päätelmään, että kyseessä on kanadankoiransilmä. Siis yksivuotinen, mahdollisesti kovastikin leviävä rikkaruoho?! Mahdankohan olla oikeassa? Missään nimessä se ei ole ainakaan konnantatar!

27.7.2013

Ekat sadot.

Kasvimaa on antanut kauden ensimmäiset, herkulliset sadot: porkkanaa, naurista, lipstikkaa ja jokusen herneen!




Porkkanaa mun oli tarkoitus käydä vähän vaan harventelemassa, mutta ehei sentään, tällaisia mä sieltä nyin ja söin.


 
 
Nauriin maanpäälliset osuudet olivat alusta alkaen melko reikäisen näköisiä, mutta pinnan alla tavara oli ihan aa-ykköstä.
 

 
 
Lipstikkanipun ripustin kuivumaan keittiöön. Siitä sitä saa sitten napsia pataan ja soppaan, aina kun mieli tekee.


 
 
Porkkanat ja nauriit viipaloin, keitin kevyesti (niin, että syödessä tarvitaan hampaita) ja pistin pakkaseen odottelemaan.
 



Näyttäisi siltä, että myös tomaatista, paprikasta ja avomaankurkusta tullaan jossain vaiheessa saamaan maistiaisia.

Toivottavasti kaikki ehtivät kypsiksi asti!






Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille!

25.7.2013

Sisustelua saunalla.

Koska kesäisin meidän pihasaunamme lämpenee tavallisesti ainakin kahdesti viikossa ja sinne hyvin usein jäädään itse saunomisen lisäksi oleskelemaan, olen koittanut tehdä jäähyhuoneesta mahdollisimman mukavan ja viihtyisän. Tämä lienee taas niitä pitkäaikaisprojekteja, joita puuhaan pikkuhiljaa pala kerrallaan ja joiden ainaiseen keskeneräisyyteen on tyytyminen.. Tässä kuitenkin muutamia kuvia saunan tämänhetkisestä sisustuksesta ja tunnelmasta.
 
 
 
 
Klapilaatikkoon sain inspiksen ensin Geraniumin kasvihuonelaareista,
sitten siitä tosiseikasta, että paljain varpain on harvinaisen ikävää astua puusta irronneeseen roskaan.
Sitä roskaa on myös harvinaisen ikävää siivota. Tosiseikka tämäkin.
 
Minkään sortin laatikkoa ei siis aiemmin ollut, vaan puut pyörivät pitkin lattiaa,
eli todelliseen tarpeeseen tuli!
Paneelit ovat tuplakierrätettyjä, olivat viimeksi palstaa rajaamassa
ja siksi vähän savisen näköisiä pesuyrityksistä huolimatta.
 



Tila on melko pitkä ja kapea, ja siksi hieman haastava sisustaa (ja kuvata).
Hakusessa on vielä ainakin matto, mielellään vaalea ja pyöreä, ihan tuohon etualalle.
Sillä voisi saada hämättyä tilan mittasuhteita.
 
Huoneessa oli aiemmin hirmuisen pitkä, kirjava räsymatto.
Se oli kyllä upea, mutta harmikseni kohtalaisen kuollut
ja kieltämättä korosti huoneen käytävämäisyyttä epäedustavissa määrin.

Olen miettinyt myös pirttikaluston maalaamista valkoiseksi.
Silläkin saattaisi saada aikaan jonkinmoisen optisen harhan,
jos ei muusta niin valosta.


 
 
Seinille tein muutamia tauluja jämälaudasta (tähän tyyliin).
Lisäksi mulla oli ollut ainakin pari vuotta jemmassa pätkä
jotain ikivanhaa muovimattoa.
Kehystin senkin tauluiksi.
 
Naisnäkövinkkelistä katsellen peili on aika kiva juttu saunallakin,
jotta suurinpiirtein tietää, minkä näköisenä sieltä poistuu.
Kyseinen kuvastin on uskoakseni jostain vanhasta peilipöydästä.
 
 
 
 

 

Haalin vanhoja lakanoita ja pöytäliinoja aina kun jostain halvalla tai mieluummin ilmaiseksi saan.
Nämä lakanat olivat suurelta osin tosi tahraiset ja reikäiset,
eli pidemmiksi verhoiksi niistä ei välttämättä olisi ollutkaan.
Onneksi ihanat pitsit olivat kuitenkin ehjät!
 
Valkoistahan tuo kangas on alunperin ollut ja sen värisenä olisin sen mieluusti pitänytkin,
mutta miehen huomautettua erittäin todennäköisestä nokeentumisesta
ja siitä johtuen joka tapauksessa edessä olevasta värinvaihdosta,
päädyin värjäämään verhot keväisen vaaleanvihreiksi.


 

 
 
Valaistuksena on vain elävää tulta.
Tuikut ja tulentekovälineet säilyvät kauniissa sikarilaatikossa
ja allekirjoittaneen ala-asteen puutyötunneilla tekemässä boksissa.
 
Ala-aste-aikaisia tekeleitä on myös löylyhuoneen puolella koristeena oleva kauha.
Jonkun muun tekemä hauska muka-mittari on lahjaksi saatu.
 
 
 
 
 
 
Viime syksynä vaivalla väsätyistä salavaverhoista toinen jouti valitettavasti jo hävitykseen,
mutta toinen, edelleen hyvässä kunnossa oleva, pääsi uuteen tehtävään.
Mielestäni se sopii paikalleen kuin olisi siihen suunniteltukin!
 



Tällainen ikuisuusprojekti tämä. Hiljaa hyvä tulee, vaikka tekisi mieli ajatella, että mitä pikemmin sen parempi..

Kivaa ja toivottavasti aurinkoista viikonjatkoa kaikille!

21.7.2013

Ilo olla se puu..

..jonka omena ei näytä kovinkaan kauas pudonneen. Pienen ihmisen innokasta kotipihatutkimusmatkailua ja vilpitöntä uteliaisuutta on aivan mielettömän ihanaa seurata! Ei kai tähän enempää tarvitse sanoa? Kuvat kertokoot.


 

 

 

 



Oikein mukavaa sunnuntaita ja  alkavaa viikkoa teille!

19.7.2013

Kukkii kukkii!

Nyt kukkiikin niin kovasti, ettei aina meinaa kameransa kanssa perässä pysyä. Melkein joka päivä on joku uusi söpöläinen ilmestynyt johonkin penkkiin. Kamera, ulos, äkkiä! Vaikka puutarhantekeleeni on tosiaan vielä hyvin kesken, pihalle meno aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä, ihastelevaa huokailua ja harhailevia ajatuksia. Ihan kuin olis rakastunut.

Ensimmäistä kertaa kokeilussa olevan kirjosuvikakkaran kukat ovat varmasti maailman pirteimmän näköisiä.


 



Silkkikukkien meri. Ehdottomasti yksi parhaista kesäkukista!


 
 
Ruiskaunokkia, sinisievikkiä, kesäraunikkia..
 
 
 
 
 



Puhtaanvalkoisen pelakuun ostin jo toukokuussa, jolloin se kukki juuri sen verran, että tiesi mitä väriä hankki. Seurasi kummallinen, pitkä tauko, jonka jälkeen se taas innostui ilahduttamaan kukinnallaan.




Pioniunikot 'Oase' ja 'Ruby Bonanza'. Jälkimmäinen on kyllä tosi komea, mutta oletin sen olevan enemmän punainen ja vähemmän violetti. Oasen terälehdet ovat niin hienot, että kuivatan niitä talteen askartelutarkoituksiin.




Maloppia ja kehäkukkaa..


 



Melko paahteisella paikalla sisäänkäynnin molemmin puolin emalivadeissaan asustelevat, pistokkaista lisäämäni värinokkoset polttivat lehtensä alkukesästä, mutta totuttuaan viihtyvät erinomaisen hyvin.


 



Mahtavimpia yllättäjiä olivat keväällä istutetut 'Flammentanz' -köynnösruusu ja 'Hagley Hybrid' -loistokärhö, jotka salakavalasti tekivät näin. Enpä olisi uskonut, kärhöstä varsinkaan, että jo ekana vuonna! Ihanaa!


 
 


Pahoitteluni heille, joita kiinnostaa enemmän joku muu aihe kuin puutarha! Tällä hetkellä ei kauheasti muuta ehdi, kuin hoitaa ja kuvata kukkalapsiaan.

Iloa viikonloppuun!