Syyskuun viimeinen on..

Oranssi..

 

 

 

Punainen..

 

Ruskea..

 

Keltainen..

 

 

Ja vielä vähän vihertäväkin!

 

 

Ai niin, oli mulla asiaakin:

 

Eipä sitten tullut oppineittenkukkaa tälle oppimattomalle. Sille yhdelle ainoalle nupullaan olevalle zinnia-raukalle kävi näin kurjasti. En tiedä, syyttäisikö tästä vain itseään, vai kenties kissaa, jonka olen huomannut pitävän kukkapenkkejä kulkureitteinään ja huusseinaan. Hävytön otus! Noh, josko ensi kesänä sitten..

 

Ärsyttävän ruusun leikkasin alas ja siirsin ihan toisaalle. Olenko ilkeä, jos toivon, että kuolisi mokoma? Sen verran annoin sille armoa, etten ihan suoraan saveen sitä tökännyt, vaan laitoin sekaan (ja päällekin) karkeaa soraa. Olkoon siinä ja viihtyköön. Jos me ei ensi kesänä päästä yhteisille taajuuksille, niin viskaan sen mettään.

 

Yllätys yllätys, seinän ja ruusun välistä kitumasta löytyi muutakin kuin zinniaa! Näyttää epäilyttävästi malvalta. Vähän jo ihmettelinkin, että mikähän sillekin tuli, kun muistelin sitä kyseiseen penkkiin vuosi sitten kylväneeni. Tarhurintumpelon oppimattomuus meinasi olla kohtalokasta. Ehkä ensi kesänä sekin..?

 

 

 

 

Mutta se niistä epämiellyttävyyksistä. Katsellaan mieluummin lisää kauniita syksyn sävyjä!

 

 

 

 

Värikästä syyskuun viimeistä ja mukavaa sunnuntaita kaikille!