3.9.2012

Täksi syksyksi ja ensi kesäksi.

Osuipa tuossa eräänä päivänä lähikauppareissulla silmääni sellainen kasveja ja kukkia pursuileva rullakko. Se oli parkkeerattu ihan ulko-oven viereen, jotta varmasti houkuttelisi tällaiset vietävissä olevat asiakkaat ostamaan. Oli vihreää ja väriä sisälle ja ulos, ja olihan siitä ihan pakko pelastaa pari. Yksi sisälle, toinen ulos.

Seuraavana päivänä käytiin taas ruokaostoksilla, vaihtelun vuoksi eri kaupassa, ja tokihan sielläkin oli pöydällinen monenmoista kukkaa oven edustalla, kuin tervehtimässä jokaista sisälle astuvaa. Ja kuka siellä jälleen penkoi ja etsi pelastettavaa? No minä. Ostoskorin ensimmäinen ostos: kukka. Ai niin, ruokaahan me tultiinkin hakemaan!

Ensimmäistä kertaa ikinä ostin siis kausikukkia syksyksi. Ja ostan kyllä toistekin, kun näin kauniita ja räiskyvän värisiä ovat.


 



Pinkki syklaami sai kavereikseen ruostetta, värinokkosta ja daaliaa. Rakastan tuota erilaisten punavivahteisten ja vihreiden sävyjen liittoa ja mielelläni asettelenkin niitä vierekkäin. Vastaväreillä saa aikaan upeita kontrasteja! Daalia meinaa ilmeisesti tehdä vielä kukkia. Toivottavasti se ehtii.




Krysanteemi sen sijaan on sävyltään jännän "likaisenoranssi". Kamera kettuilee, väri on luonnossa aika paljon tummempi ja vielä ruosteisemman rusehtava. Mutta kaunis se on, siitä en pääse mihinkään!




Tämä myytiin oikein asiantuntevasti nimellä viherkasvi (ei kai Valintatalolta sen enempää voi vaatiakaan). Juu, onhan se sitäkin, mutta se on myös nukkumatti. Se pääsi nukkumaan pimeähköön olohuoneeseemme, jonne jo pitkään olinkin halunnut värikkäämpiä puolivarjoa sietäviä kasveja. Punaista ja vihreää taas, nam.




Seuraavan kauden kesäkukkaistutuksia ajatellen ostin alennusmyynneistä muutamia ruukkuja. Tuo tumma laatikko on mielestäni ihan erityisen kiva. Sen etupuoli on liitutaulu, joten siihen voi sitten raapustella kukkasten nimiä. Kolme pientä (ja vielä edellisten kukkien jäljiltä tiskaamatonta) taimiruukkua sopii sinne lähes täydellisen hyvin! Lehmäkuvioinen taitaa olla mun makuuni vähän turhan öklömaalaisromanttinen, joten maalausoperaatiota on tiedossa.

Huom! Nurtsi on kuvien ottamisen jälkeen leikattu! Aina ei vaan jaksa eikä kykene.


 



Pelastamisista ja viherkasveista muistuikin mieleeni.. Peikonlehdet voivat kohtalaisen hyvin! Ne tekivät juuret melkein heti vesilasiin päästyään ja pian päätyivätkin jo multiin. Pientä nuupahdusta ja puolikuolemaa on havaittavissa parissa kohtaa ja erään lehden kohtaloksi koituivat pienen tytön pienet ja nopeat sormet. Muuten näyttää oikein lupaavalta!




 Mukavaa, pirteää ja vähäsateista viikon alkua teille!

4 kommenttia:

  1. Oi, minullakin on joskus ollut peikonlehti...tykkäsin siitä kovasti, mutta sitten tuli taas aika, kun en niin viherkasveista perustanut....)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peikonlehti on erityisen ihana sitten isompana, kun lehdistä tulee reikäisiä :) Mulla taitaa olla ihan loppumatonta tuo viherkasvi-innostus, vähän saisi oikeastaan laantuakin..

      Poista
  2. Mahtavia ostoksia olet tehnyt, kyllä noilla saa jääkaapin tyhjyyden anteeksi, ainakin täällä ;)

    Täytyy tänä vuonna itsekin tehdä joku syysistutus, yleensä en ole niitä harrastanut paitsi juuri krysanteemien ja callunoiden muodossa. Tuo syklaami on kyllä tosi kauniin värinen, ja nukkumatti myös. Kontrasteissa on ideaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, onpahan edes silmänruokaa :) Olin siellä kaupassa vähän kahden vaiheilla tuon krysanteemin ja callunan kanssa, mutta upea väri ratkaisi ja krysanteemi lähti joukkoon!

      Poista