Tarvikkeet:
- Ompelukone ja -lankaa
- Nukkumakäyttöön kelvottomaksi möhnääntynyt tyyny
- Vaahtomuovinpätkä (n. 7x7x45cm)
- Kangasta (ja koristeita) ja nauhaa
- Mittanauha
- Sakset
- Nuppineuloja
- Karhulankaa tai muuta paksuhkoa lankaa tai ompelulankaa moninkertaisena ja neula
Otetaan tyyny, vaahtomuovi, karhulankaa ja neula. Ommellaan tyynyn lyhyet sivut kiinni toisiinsa niin, että vaahtomuovi jää tyynyn sisälle. Ihan sama, vaikka ommel olisi ruman näköistä. Tärkeintä on, että se on tiukkaa ja pitää pötkön kasassa.
Mitataan pötkön ympärys ja pituus, otetaan huomioon saumanvarat ja sen mukaan leikellään kangas sekä mahdolliset koristeet. Tähän meni kangasta suunnilleen 50x80cm pala.
Ommellaan ensin mahdolliset koristeet pohjakankaaseen kiinni. Jos käyttää kovin ohutta kangasta tai esim. pitsiä, on viisasta laittaa myös vuorikangas, joka sekin on helpointa kiinnittää päälliskankaaseen tässä vaiheessa.
Siistitään lyhyet sivut tarvittaessa. Käännetään kaksinkerroin oikeat puolet vastakkain ja ommellaan pitkältä sivulta kiinni.
Nyt on makkara ja (hieman liian tiukka) makkarankuori.
Otetaan sävyihin sopivaa kangasta kaksi n. 20x20cm palaa, pyöristetään vähän ja saumuroidaan tai siksakataan reunat.
Seuraava vaihe kannattaa toki tehdä niin, että tyyny ei ole vielä päällisen sisällä. Tein vaikean kautta, jotta ohje olisi havainnollisempi.
Tehdään pötkön molempiin päihin nauhakujat, jotka jätetään parin sentin matkalta auki nauhan päitä varten. Jos tämän tekee niin, että nauha on valmiiksi kujan sisällä, on oltava varovainen, ettei ompele nauhan päältä. Nauhan voi vetää kujaan myös jälkikäteen esim. virkkuukoukun avulla.
Asetellaan ne aiemmassa vaiheessa pyöristellyt palat siististi paikoilleen pötkön päihin, kiristetään nauhat ja solmitaan rusetille. Koristellaan vaikka helmillä, jos niin halutaan.
Ai se onkin jo valmis?! No hitto. Jäädään koukkuun ja tehdään lisää?
Pötkötyynyjä voi tehdä monenlaisia, vain mielikuvitus (ja kärsivällisyys) on rajana.
Tätä on alkuvaiheessa jaksettu koristella "vähän" enemmän. Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun viitsin nähdä näin paljon vaivaa, mutta lopputulos on upea, vaikka itse sanonkin.
Tyynystä voi tehdä myös karkkimallisen leikkaamalla kankaan vähän ylimittaiseksi ja lopuksi solmimalla päät nauhoilla.
Päät voi tietysti ommellakin umpeen. Tällaiseen tyynyyn kannattaisi varmaan laittaa vetoketju. Itsehän en laittanut, koska en oikein osaa vetskareita ommella. Hankaloittaa pesemistä ja hankaloitti myös toisen pään ompelua, kun tyyny oli pakko pitää päällisen sisällä.
Mutta siinäpä se.
Sain ihanan haastetunnustuksen Tää ois tän koti -blogin Kirsiltä. Paljon kiitoksia, itselläsi on kaunis blogi!
Tunnustuksen säännöt: Kerro 8 asiaa itsestäsi, jaa tunnustus 8 bloggaajalle ja ilmoita heille siitä.
1. Olen hyvä/varoittava esimerkki siitä, millainen ihmisestä voi tulla, kun asuu keskellä ei-mitään, hengailee kaiket päivät kotona lapsen kanssa ja liikkuminen on suurelta osin jonkun toisen ajokortin varassa. Onneksi olen sentään osannut välttää mökkihöperöitymisen ja keksiä itselleni liikaakin tekemistä.
2. Itselläni ei siis ole ajokorttia, enkä tiedä tuleekokaan, koska pelkään liikennettä (tai tietynlaisia ihmisiä siellä liikenteessä) ihan älyttömästi.
3. Olen kuitenkin todella iloinen keskellä ei-mitään asumisesta ja sopeutunut tilanteeseen yllättävänkin hyvin. Varsinkin, jos otetaan huomioon se seikka, että olen kotoisin Helsingistä.
4. Kun muutin tänne, en ollut koskaan nähnytkään koko paikkaa. Mulla oli pari laukkua mukana ja sellainen fiilis, että tämä on oikein. Niin olikin: kolmatta vuotta onnellisesti naimisissa, ihana tytär ja oma rakas koti ei voi olla väärinkään.
5. Olen ehdottomasti aamuihminen. Mitä varhaisempi aamu, sitä virkeämpi olen ja sitä enemmän jaksan ja haluan puuhastella kaikenlaista. Jos en saa aamulla omaa hetkeä, edes ihan pientä, olen äkäinen koko päivän.
6. Olen ehdottomasti myös kissaihminen. Kissa vai koira? Kissa. Piste. Mies vastaisi samaan kysymykseen toisin.
7. Mua ei henkilökohtaisesti kauheasti haittaa, vaikka kodin lattioilla olisikin pari pölypalleroa. Se taas häiritsee huomattavan paljon, jos tavarat ovat epäjärjestyksessä. Mielestäni kaikelle pitää olla paikka ja kaiken pitää pysyäkin paikallaan/löytää takaisin paikalleen.
8. Lempivuodenaikani on jostain syystä talvi. Toisaalta se on myös se kaikkein inhottavin vuodenaika. Se alkaa aina joko liian aikaisin tai liian myöhään, on joko liian luminen tai liian musta, siihen kyllästyy liian äkkiä ja se loppuu liian hitaasti.
Tunnustus haasteineen lähtee täältä eteenpäin seuraaviin blogeihin:
Haa, pitänee harkita tyynyn kokeilua. Ei vaan taida tällä hetkellä mahtua mihinkään, hih hih.
VastaaPoistaJa oon kans ite ehdottomasti aamuihminen, joskin oon havainnut, etten herää pirteänä ennen seiskaa. Mutta kymmenen minuutin jälkeen heräämisestä olen yleensä aina valmis toimintaan!
Kokeile ihmeessä, ovat tosi kivoja tehdä ja ainahan tuollaisen pikku pötkön jonnekin saa mahtumaan :)
PoistaMä taas olen pirteimmilläni siinä kuuden - seiskan välillä, tosin unirytmi on nykyään pakon (tytön unirytmin) sanelemana sellainen, että harvoin herään ennen kasia.
Kiitos haasteesta! En tiedä mikä vaivaa, kun en jaksa oikein tarttua mihinkään. Olet varmaan huomannut blogini aktiivisuustason joulun jälkeen :/... Olen kuitenkin otettu aina näistä haasteista ja tunnustuksista =)
VastaaPoistaKiva tyyny. Oma suokkari on tuo musta, josta puuttuu vetskari =) Näitä olisi kiva tehdä pari oikein super värikästä!
Ole hyvä! En yhtään pahastu, vaikka et jaksaisikaan tarttua haasteeseen. Aina ei vaan voi jaksaa tai huvittaa, eikä väkisinkään pidä tehdä :) Halusin vain pistää haasteen ja tunnustuksen sulle eteenpäin, koska tykkään blogistasi ja jutuistasi :)
PoistaMäkin pidän tuosta mustasta, varsinkin tuo kangas on ihana.
Kiva, että jäit lukijaksi!
Kiitos haasteesta <3 Tyynyt on ihan huippu ihania!!!
VastaaPoistaOlepa hyvä ja kiitoksia! Minustakin ovat aika ihania ja ihan mielettömän mukavia sohvalla lötkötellessä :)
PoistaTyynyt on tosi kauniita,tiedä vaikka itsekin innostuis "pötkylöimään":)
VastaaPoistaKiva oli lukea myös sinusta,selkeästi viihdyt omassa elämässäsi ja niinhän sen pitääkin olla,nauratti tuo vitoskohta,itse kun olen niin iltaihminen kuin vaan olla ja voi,aamuisin en meinaa käynnistyä millään:D
Kiitos! Pötkylöi vaan, se on suorastaan koukuttavan helppoa :) Hihkaise sitten blogisi puolella, jos teet tyynyjä, haluaisin ehdottomasti nähdä sun versiosi ja visiosi pötköistä.
PoistaTodellakin viihdyn omassa elämässäni, ja oikein mainiosti viihdynkin, joten hyvä jos sen huomasi sieltä lukea :)
En mäkään aamuisin käynnisty, jollen saa kahvia. Menen yleensä pitkin kämppää sen ison mukini kanssa ja laitan pyykkejä tai tiskejä tai puuhaan milloin mitäkin ja hörppään aina välillä :D Ja iltaisinkin tulee joskus sellainen outo aktiivisuuskohtaus, että meinaa ihan haitata unta.
Kiitos haasteesta :)Muistan kans, että silloin kun K oli pieni oma aika aamulla oli tosi tärkeä - ihan must tai murisin miekin ;)
VastaaPoistaTosi napakan näköinen tyyny - niinku tuollasen pötkötyynyn pitää ollakin. Itsellä aina tuppaa päällykset tulemaan himpun liian isoja - tyyny kuin tyyny.
Ole hyvä vaan! Kyllä tulee täälläkin vähän murahdeltua, jos ei saa edes ensimmäistä aamukahvikuppia juoda rauhassa :)
PoistaTyynystä tuli tosiaan napakka, ehkä vähän liiankin. Mun tyynynpäällisistä taas melkein poikkeuksetta tuleekin näitä just ja just istuvia.
Kiitos Purlina! Ja ihastuksen osoitukset kivoille tyynyille, hieno idea - taas kerran!
VastaaPoistaTaidat olla ihan juuri oikeassa paikassa ja ajassa askarrellessasi kaikkea kaunista siellä kotonasi, uskon että koko perhe on iloinen ja muistelette myöhemmin tätä aikaa suurella lämmöllä. Ja varmasti myös kaikkia muitakin aikoja :)
Ole hyvä! Ainakin tällä hetkellä musta tuntuukin siltä, että tässä ja nyt on hyvä olla näin. Vaikka välillä tuleekin sellainen olo, että voisihan sitä elämää tietysti kodin ulkopuolellakin olla ;) Kaunis kiitos kauniista sanoistasi!
PoistaKiitos haasteesta :)
VastaaPoistaPötkylät on kivoja. Mulla oli pienenä mummun tekemä moni metrinen matolattiatyyny, nyt se on jo purettu ja elää uutta elämää moninan tyynyinä. Kierrätys on kyllä kivaa, jos sen taitaa, niinkö sie !
Ole hyvä! Matolattiatyyny olisikin aika hauska, mutta jaksaisinkohan ikinä tehdä sellaista loppuun asti? Kärsivällisyys kun ei tosiaan kuulu mun hyveisiini :D
PoistaKierrätys on minustakin mukavaa puuhaa, jos sitä ei ota liian vakavasti :)
Sulla näitä toinen toistaan mukavampaa tuunausta riittää.
VastaaPoistaVastasin tunnustukseen.
http://nettimartan-pihapiiri.blogspot.fi/2013/01/8-tunnustusta.html
Voi kiitos, tulipas sanoistasi hyvä mieli :) Kävin vilkaisemassa jo blogissasi ja yritin kommentoidakin, mutta joko blogger tai meidän netti teki (taas!) inhottavan tempun, enkä tiedä tuliko kommentti perille. Koitan vielä myöhemmin uudestaan!
Poista