Palstalta pöytään.

Vihdoinkin! Pientä satoa omalta kasvimaalta! Oli muuten kivaa ojentaa pikkuneiti iskälleen ja sanoa, että vahdi tuota vähän aikaa, mä haen nyt palstalta safkaa.

Meillähän ei enää ole kolmea rivillistä herneitä, vaan yli metrin korkuinen (ja melkein yhtä leveä) hernepensas. Se on tehnyt litteitä pikku palkoja, joihin toivottavasti tulee joskus vielä sisältöäkin. Muutama palko oli pakko ottaa, niin ihanilta ne maistuivat!

Porkkanapenkkejä harventelin taas vähän ja joitakin sormenmittaisia yksilöitä otin talteen. Miten ne kasvavatkin niin nopeasti!

Mukaan lähti myös ruohosipulia, persiljaa ja äidiltäni saatuja yrttejä, jotka ovat ilmeisesti liperi/lipstikka, mäkimeirami/oregano ja kenties laventeli. On siellä "vähän" heinääkin, älkää välittäkö. Katsokaa vaan niitä yrttejä.

Keittiöön päästyään palstan antimet kävivät pikaisesti huuhtoutumassa ja sitten päätyivät leikkuulaudan kautta pannulle, kera edelliseltä päivältä ylijääneistä grillipihveistä pilkottujen possukuutioiden! Sekaan lorautettiin purkillinen ruokakermaa ja ruuan annettiin tekeytyä itsekseen puolisen tuntia. Riisin kanssa tämäkin syötiin ja ai että oli hyvää! Aika on tainnut kullata makumuistot lipstikasta, jota en ennen sietänyt: omasta maasta otettuna sekin maistui mukavalta!

Pöytään on saatu myös silmänruokaa eli kukkapenkin "satoa". Pienenpienessä kimpussa on tuliunikkoa, krassia ja silkkikukkaa. Siis täh, silkkikukkaa?!

Suuresti ihmettelen tuota viimeisintä, en mielestäni kylvänyt silkkikukkaa tänä vuonna ollenkaan. Tai ehkä muistan vaan pahasti väärin. Viime kesänä sitä kyllä oli, mutta ymmärtääkseni se ei kylväydy..

Näin pienessä kimpussa tuo pinkki-kelta-oranssi -väriyhdistelmä menee vielä jotenkuten, mutta mitä ihmettä päässäni on liikkunut keväällä, kun olen valinnut kesäkukkien siemeniä? Penkissä on muuten lähinnä pinkkiä ja pastellisävyjä, ja sitten yhtäkkiä näitä räikeän keltaisia ja oransseja. Kombinaatio ei vaan toimi. Ei sitten ollenkaan.

Kuka vei mun värisilmän?