Naulakkoa ja lämmikettä.

Vähän taas kesti aloitetun työn loppuun tekeminen. Tällä kertaa kyseessä oli haitarinaulakko, jonka löysin kirpparilta jo viime kesänä ja jota syksyllä ryhdyin fiksailemaan. Naurettavinta on ehkä se, että naulakko ei kaivannut muuta, kuin liimaa, maalia ja hiontaa, ja silti se on vasta nyt valmiina seinällä. Mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan?

 

 

 

 

Ennen käsittelemätön puinen naulakko sai siis pintaansa mattavalkoista sprayta. Jostain syystä maalin tarttumisen kanssa oli ongelmia, joten koitin tehdä epätasaisuudesta tarkoituksellista ja päädyin hiomaan maaliin "kulumia". Onko tämä nyt sitten shabby chic?



Naulakko tuli tulevaan tytön huoneeseen söpöilemään. Siihen voi ripustaa vaikka päivän asun, leluja tai jotain kivoja koristeita. Ja sitten joskus, kun tyttö on vähän isompi tyttö, hän voi laittaa siihen esimerkiksi korut esille.

 

 

 

Ihan kaikkea en sentään noin hitaasti tee, toiset työt onneksi valmistuvat melkein heti. Kodinhoitohuoneen seinällä oli tuollaiset ei nyt varsinaisesti rumat, mutta ehdottomasti tosi tylsät vaatekoukut varmaankin liki vuoden ajan.

 

 

Kyllästyin katselemaan niitä ja muutama päivä sitten sain idean, jonka toteutinkin poikkeuksellisesti saman tien.

Tein koristelätkät samalla tavalla kuin lautataulujen vastaavat. Vanhat muffinssivuoat, erikeeperiä, tulostetut laput ja sitä rataa. Lätkät kiinnitin koukkuihin kontaktiliimalla. Näin on paaaaljon hienompi!

Pihan puolella tuo tyhmä lumi ei ota sulaakseen ja lisäksi kylmyys meinaa tulla tupaan asti. Jatkuvasti viluisten varpaitteni iloksi posti toi ihanat töppöset, jotka äskettäin voitin punatukan arvonnassa. Olen muuten aivan rakastunut näihin, ovat jalassa koko ajan! Kiitos Pepi tätäkin kautta!

Mainostan nyt vielä, rakastunut kun olen, että jos joku tällaisista töppösistä kiinnostui, niin täältä kannattaa katsoa.

 

 

Kivaa viikonlopun jatkoa kylmästä huolimatta!