Kymmenen kaaoksen kesyttäjää.

Nämä kesyttäjät eivät valitettavasti yhtään helpota sitä keittiön vihreää kaaosta, mutta oman askartelunurkkaukseni ikuista sotkua sitäkin enemmän. Väsäilin erilaisia säilytysbokseja sekalaiselle pikkutilpehöörille, jota todellakin riittää. Mikä parasta, sain hyödynnettyä osaan bokseista sellaista kertaalleen käytettyä materiaalia, jonka tavallisesti luokittelen ihan vaan roskaksi! Taas osaa katsella tiettyjä juttuja hieman uudella tavalla!

 

Tässäpä näitä siis, vähän sekavassa järjestyksessä tosin..



 

 

Konvehtirasioista tulikin ihan mahtavan hyviä krääsälaatikoita. Yllättävän työläitä tuunattavia kyllä olivat, rasiat on käsitelty jollain tavalla joka pinnalta ja niitä pintoja löytyikin sitten liian monelta kantilta. On maalia, tapettia, sivuja vanhasta kirjasta, lisää maalia, washi-teippiä.. Pari lootaa jäikin vielä jemmaan, mutta en tiedä, haluanko ihan heti kohdata sitä vaivan määrää tai uudistaa niitä ainakaan näin perusteellisesti.

Vinkkinä täytyy vielä sanoa, että nämä voisivat toimia lahja- tai korurasioinakin.

 

 

Nurkkauksessani seikkailee pikkutavaran lisäksi karmea määrä erilaisia paperilappusia. Löytyy muistilistaa, kuittia, korttia, valokuvaa, tapetinpalaa ja vaikka mitä muuta. Tai siis pitäisi löytyä. Saattaa löytyä, jos hyvin käy. Löytyy jos ja kun löytyy. "Kyllä se täällä jossain on!"

 

Lappuset ovat aina hukassa kaiken muun alla tai muuten vaan niin totaalisen väärässä paikassa. Se ei ole yhtään kivaa.

 

Ykkösen ja kakkosen eli lehti-/paperikoteloiden idean bongasin muistaakseni Tee-se-itse-naisen sisustusblogista. Siellä on muuten tosi paljon muitakin kekseliäitä ideoita ja hienoja toteutuksia, kannattaa tutustua!

Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan tapahtui näin: leikkasin mysli- ja suodatinpussipaketeista yläosat viistoiksi ja päällystin kotelot kirjan sivuilla. Teippiä reunaan ja siinä se. Seiskasta ei ole ennen -kuvaa, mutta se on vähän tukevampi pahvilaatikko, jonka sisuksen maalasin ja ulkopuolen päällystin samaisilla sivuilla.

Boksit 3-6 löysin joulun jälkeen alennuksesta, eli kai ne on oikeasti tarkoitettu lahjarasioiksi, mutta kelpaavat varsin hyvin muuhunkin käyttöön. Ne eivät tarvinneet muuta kuin numerolaput. Numerointi tuo mukavaa järjestelmällisyyttä ja järkevyyttä säilytykseen, ja helpottaa ainakin minua muistamaan tavaroiden paikat paremmin.

Voisi varmaan luulla, että nyt on siisti nurkkaus. Hahah, just! Ihan törkeän hävytöntä huijaustahan tämä on.

Työpöydän alus pursuilee kankaita, jotka odottavat ompelua, mutta en pääse ompelukoneelle, koska pöydällä on esimerkiksi keinutuoli. Tuoli on ollut hiomista vaille valmiina pari päivää ja mainitsen tämän nyt ihan siksi, että loisin itselleni pienen paineen hoitaa homman alta pois. Miksi ihmeessä se on niin usein niin hankalaa?

LÄHIAIKOINA TULEE SIIS JUTTUA KEINUTUOLISTA! Karjaiskaa mulle, jos ei ala kuulua.

Ihanaa torstain jatkoa kaikille!