4.11.2012

Virheet voitoksi -pipo.

Tässä tulee viime postauksessa lupailemani tutoriaali peruspiposta. Otsikko viittaa tietysti siihen, että kun vähäisellä kärsivällisyydellä huolimattomasti sutaisee, saa sitten myöhemmässä vaiheessa korjailla omia hölmöjä virheitään. Virheet voi kuitenkin kääntää pieneksi voitoksi tai ainakin peittää sievästi huomaamattomiin, kuten kohta näette.

Mulla on edelleenkin virkkaustermistö vähän hakusessa. Pahoittelen, jos ilmaisen jotkin asiat jotenkin kummallisesti ja toivon, että tästä huolimatta ohjeistuksesta ymmärtää jotakin!



 
 
 
Lanka/langat ja koukku valitaan käsialan ja kärsivällisyyden mukaan.
Itse valitsin seiskaveljestä kaksinkertaisena ja kasikoukun.
 
Virkataan päänympäryksen mittainen aloitusketju ketjusilmukoilla.
 
 

 
 
 
Ketjun päät yhdistetään piilosilmukalla ja näin saadaan ympyrä.
 


 
 
 
Ympyrää lähdetään kasvattamaan ylöspäin.
Käytin kiinteitä silmukoita, mutta halutessaan voi virkata myös pylväitä.
(Pieni ohje pylväisiin alempana.)
 
 

 
 
 
Jatketaan samaan malliin.
Ja jatketaan, edelleen..
Kyllä siitä vielä pipo tulee.
 


 
 
 
Lopetetaan suunnilleen siinä vaiheessa, kun pipon alku peittää korvat.
Tässä kohtaa mun päämallini oli päiväunilla,
joten jouduin luottamaan omaan arviointikykyyni.
(Ja pieleen meni!)
Kerroksia oli aloitusketju + 9 eli 10.
 


 
 
 
Sitten kavennellaan.
 
Kokeilemalla oppii, miten loivasti tai jyrkästi kavennukset kannattaa aloittaa
minkäkin langan ja koukun kanssa.
Myös pipon kärjen muoto täytyy huomioida. Kavennus määrittelee kärjen.
Mutta kokeilemalla tosiaan viisastuu!
 
Tässä aloitin niin, että ensimmäisellä kavennuskerroksella "hyppäsin yli"
eli jätin virkkaamatta joka 9. silmukan edelliseltä kerrokselta.
Seuraavalla kerroksella hyppäsin joka 8.
Sitten joka 7.
Joka 6.
Joka 5. silmukan..
Ja näin päin pois.
 
 
 
 
 
 
Pipo kaventuu kärkeä kohti kuin itsestään!
Viimeinen kavennuskerros meneekin jo niin,
että vain joka toiseen edellisen kerroksen silmukkaan virkataan.
Mun pipoissa kärkeen tapaa silti jäädä sormenmentävä reikä.
Siitä pääsee parilla piilosilmukalla
tai päättelemällä langanpäät niin, että reikä menee umpeen.
 
 

 
 
 
Viimeistään ennen päättelyä kannattaa miettiä, kumman puolen haluaa näkyviin.
Raitaisen vai nyppyläisen?
Minä halusin tähän pipoon jälkimmäisen vaihtoehdon.
 


 
 
 
Pään omistaja heräsi päikkäreiltään ja päästiin sovitushommiin.
Jouduin toteamaan, että pipo on ensinnäkin liian väljä
ja että aloitin kavennukset liian aikaisin, korville tulee vilu.
 


 
 
 
Ei hätää! Mitään ei tarvitse purkaa!
Vaaleanpunainen pörrölanka pelastaa pipon, joka olisikin ollut sellaisenaan tylsä.
 
 

 
 
 
Käänsin työn "väärin päin", jotta sain vaaleanpunaisen reunuksen raidalliseksi.
Virkkasin kaksi kerrosta, joista ensimmäisen kavensin
hyppäämällä yli joka 7. silmukan edelliseltä kerrokselta
eli punaisesta reunasta.
Kakkoskerroksen virkkasin ilman kavennuksia.
 
 

 
 
  
Hyvä tuli!
Vai tuliko sittenkään? Onko se vieläkin liian pelkistetty? On.
Kukkia, äkkiä kukkia! Paljon parempi.
Pipo on valmis!
 
Kukkiin en oikein osaa antaa ohjeita.
Virkkaan ne oman ymmärrykseni ja logiikkani mukaan,
eli "kun teen näin, tapahtuu noin ja tulee tällainen".
 


 
 
 
Loppuun vielä pari juttua, joilla pintaan saa helposti vähän erilaisen ilmeen.
 
 Sillä on merkitystä, virkkaako kiinteät silmukat edellisen kerroksen
silmukoiden molempiin reunoihin (alavasen kuva)
vai pelkkään takareunaan (alaoikea kuva), kuten itse tavallisesti teen.
 
Myös pelkkään etureunaan voi kokeilla virkata.
Mielestäni se on tosin aika hankalaa, koukku ei jotenkin taivu siihen.

 
 
 
 
 
Molempiin reunoihin virkatessa pinta on tällainen kuin ylimmässä rivissä
eli kummallekaan puolelle ei tule raitaa.
 
 
 
 
 
 
Myös pylväillä saa kivannäköistä jälkeä
ja virkkaus käy tosi nopeasti, kun pylväiden tekeminen alkaa sujua.
Erityisesti raitapuolella pylväät näyttävät hienoilta vaikkapa
muutaman kerroksen välein tehosteina,
koska erottuvat hyvin selkeästi.
 
 
 
 
 
 
Miten niitä sitten virkataan?
Pylväskerros aloitetaan kahdella ketjusilmukalla, jotka ovat se ensimmäinen "pylväs".
 
 

 
 
 
Loput pylväät virkataan näin:
 
Kierretään lanka koukulle.
Viedään koukku langankiertoineen edellisen kerroksen silmukan läpi.
Kierretään taas lankaa koukulle.
 
 

 
 
 
Tuodaan lanka silmukan läpi.
Koukulla on tässä vaiheessa se aiempi langankierto + kaksi silmukkaa
eli kolme silmukkaa.
Kierretään lankaa koukulle ja vedetään se kahden ensimmäisen
koukulla olevan silmukan (eli silmukan ja langankierron) läpi.
Koukulla on kaksi silmukkaa.
 


 
 
 
Taas lankaa koukulle ja vedetään se kahden jäljelle jääneen silmukan läpi.
Pylväs!
 
Kerros lopetetaan virkkaamalla ensimmäinen ja viimeinen pylväs
piilosilmukalla yhteen.
 



 
 
Linkkivinkkinä taas tämä.
 
Pipotutoriaalia siis toivottiin, joten toivottavasti tämä oli riittävän selkeä ja toi jotain iloa ja apua ohjeistusta kaipaaville! Rentoa ja aurinkoista sunnuntaita!
 

4 kommenttia:

  1. mä osaan ommella oikein- ja väärinpäin, mutta kutomisessa oon ollu aina ihan täystuho. virkkaaminen on aina ollu jotenkin helpompaa, mutta silti tuskallista, mutta ehkä mä kokeilen ainakin kerran virkata nyt jotain! kiitos inspiksestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä! Mäkään en osaa edes pitää puikkoja kädessä, saati tehdä yhtään silmukkaa :D Oon ihan pihalla niiden kanssa, vaikka monesti mulle on koitettu opettaa sekin jalo taito.

      Mutta ehkä virkkaustaito korvaa jotenkin? :)

      Poista
  2. Mahtava ohje, ison vaivan olet nähnyt sitä tehdessäsi. Ja piposta tuli tosiaan ihana, kyllä pikkuprinsessan kelpaa.

    Ekstramaininta virkkuukoukusta, se on aivan syötävän herkullinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olihan tässä hiukkasen hommaa. Pipo on omastakin mielestäni aikas söpö, vaikka valmistuikin vähän vaikean kautta. Tuo koukku kuuluu sellaiseen settiin, jossa oli muistaakseni 5 erikokoista koukkua, toinen toistaan kauniimmin kimaltelevissa herkkuväreissä :)

      Poista