Pöpeliköstä pelastetut.

Eilen iski joku omituinen hulluuskohtaus. Aurinko paisteli, maa oli sula, ilma kirpeä ja kevyt, tyttö sopivasti nukahtanut vaunuihinsa ja äiti juonut liikaa kahvia. Ajattelin, että oli ihan täydellinen hetki lähteä tyhjentämään yhtä niistä monista kivi-apajista, jotka syyskuussa penkkejä puuhastellessani löysin. Helpompaahan se on etsiä murikat ja nakata pihan puolelle nyt, kun kaikki mikä on keväästä syksyyn korkeaa ja vihreää, on painunut ruskeana maahan. On sitten reunuskiviä valmiina, kun penkinperustusinspis taas tulee.

Noh, sain mä vähän niitä kiviäkin, mutta jotain ihan järjettömän paljon hienompaakin löytyi. Jotain niin hienoa, että sinne jäivät loput kivet. Äkkiä kotiin, turvakengät jalkaan, paksut hanskat käteen ja takaisin pöpelikköön penkomaan. Oli muuten kohtalaisen kannattava hulluuskohtaus, vai mitäs sanotte?

 

 

 

 

Oli risaa hellan luukkua, ehjää emaliastiaa, pannua ja kattilaa (kukkaruukuiksi!), iso tynnyri/saavi, rappuralli (mitä mä silläkin teen?) ja kottikärryt.

Viimeksi mainittu aarre olikin aika hankala saada pois sieltä metsiköstä. Ensinnäkin kärryt olivat jo niin maastoutuneet, että vain toinen kahvoista näkyi, eikä tuo nyt niin kovin keponen ollut työntääkään. Onneksi matka oli lyhyt, kärryt nimittäin olivat välillä sylissäkin..

Eikä siinä vielä kaikki! Näitä en ihan tunnista, enkä ehtinyt vielä googletellakaan, joten jos joku tietää paremmin, niin voi ystävällisesti valaista minuakin. Kiitos!

Luulisin, että rinkulat ja "reikälevy" kuuluvat yhteen sen hellan luukun kanssa. Hellan kansilevy? Tonkkaa ja hinkkiä mulla jo onkin, mutta mikä tämä pönikkä on nimeltään? En ole ennen tällaista nähnytkään. Myös tuo jonkinlaisen työkalun terä-osa on vieras, vaikka toisaalta kuitenkin niin tutun oloinen.

Toivottavasti joku siellä osaa kertoa näistä vähän enemmän!

 

Sitten se hyvä kysymys: minne ihmeeseen laitan kaiken tämän?!