Kukassa!

Olinkin jo niin odottanut tätä kohtaamista! Miinanköynnös, minulle aivan uusi tuttavuus, avasi ensimmäisen kukkansa. Täytyy sanoa, että hän on kyllä erittäin sievä ja upeine lehtineen jotenkin aika eksoottinen näky.



 

 

 

Miinanköynnöksen nuppu oli kummallinen, pitkänsorttinen puikula, mutta auettuaan ihan vaan kaunis. Ainoa vika tässäkin kauneudessa on se, ettei sitä pääse pitkäksi aikaa ihailemaan. Päivässä on tämäkin ohi.

 

Sattuukohan muuten kenelläkään olemaan kokemusta tai tietämystä Ipomoea-sukuisten kasvien talvetuksesta? Onnistuuko vai onko tuhoon tuomittu yritys? Haluaisin kokeilla.

 

 

Tämän kevään kukkaloistokauden korkannut päivänsini on kukkinut melkein kukan päivässä. Toistaiseksi vain tuota sinertävää violettia, vaikka pastellisävysekoitusta olin kylvävinäni. Kai sieltä vielä muitakin ehtii tulla.

 

Mustasilmäsusannakin on avannut pari kukkaa. Luulen, että tykkään tästä valkoisesta paljon enemmän kuin keltaisesta.

 

Myös helmikuun lopulla hankittu kiinanruusu on tehnyt pullean nupun. Tämä ei oikein osannut heti kotiutua, mikä on ymmärtääkseni ihan tyypillistä, vaan muutamassa päivässä kuivatti ja tiputti osan lehdistä ja kaikki nuppuset, jotka silloin ostohetkellä näyttivät niin hyviltä ja elinvoimaisilta.

Nyt herkkä hibiskus on ilmeisesti toipunut järkytyksestä ja ehkä jopa kotiutunut aurinkoiselle ikkunalautapaikalleen, jossa se on koko ajan saanut olla kaikessa rauhassa.

Mukavaa tätä päivää kaikille!