7.6.2013

Palstaremppa.

Kasvimaan uudelleen perustaminen oli kevään suurin pihaprojektini.

Koin, että näin oli pakko tehdä, jotta palstailu olisi jatkossa mukavaa ja rentouttavaa puuhaa, eikä pelkkää rikkaruohon nykimistä ja savessa saapastelua, mitä se siis tuntui koko viime kauden olevan. Kasvimaa päätettiin perustaa reilu vuosi sitten entiselle heinäpellolle pihan laajennuksen yhteydessä ja koko homma tehtiin jokseenkin hätäisesti ja lähes täysin suunnittelematta, mikä sitten tietysti kostautui.

Ihan valmis ei urakka ole vieläkään, pitkähkö pätkä kukkapenkkiä on tekemättä, mutta se on pikkujuttu verraten jo tehtyyn. Ehtiihän sen sitä paitsi kesän aikana hoitaa, yhden pätkän.

Tässä nyt kuitenkin kuvasatsi palstaremontista suunnilleen aikajärjestyksessä.

Suunnitelmahan oli alunperin tämän näköinen (esitelty ensi kertaa täällä).




Kun sain tarkempaa tietoa saatavilla olevista materiaaleista, piirtelin palstan uusiksi.

Mittasuhteet ovat sitten todellakin suurinpiirtein ja sinnepäin, ei kannata välittää.




Muistutukseksi vielä kuvaa kasvimaasta viime keväältä.






Ja kesältä. Ihanan vihreää oli, tosin myös rikoista johtuen.




Tänä keväänä ensimmäisen puuhailutuokion jälkeen. Tavaraa raahailtu kasvimaalle ja sieltä pois, marjapuskat siirretty palstan alueelta betonilaattapolkua reunustamaan.




Siitä alkoi useamman tuokion ottanut operointi. Oli suodatinkangasta ja harkkoa ja sommittelua ja kaariporttia ja kattotiiltä ja soraa ja kasvien siirtelyä ja sanomalehteä ja kiveä ja lisää sommittelua..

Suunnitelmien noudattaminenkin oli sitä suurinpiirtein ja sinnepäin -linjaa, eli soveltelin tehdessäni.

Nyt tulee paljon kuvia ja vähemmän tekstiä:






Raparperi siirtyi keskelle palstaa ja sai komeat kivenmurikat ympärilleen.


 



Kaariportin ostin täältä.
Oli halpa ja tosi helppo koota, vaikuttaa myös ihan kestävältä.
Toiselle puolelle istutettu köynnösruusu 'Flammentanz', toiselle puolelle ei vielä mitään.




 

 

Karkeaa soraa ja maatunutta hepankakkaa.
Huomatkaa, miten käteviä nuo harkot ovat tulevia sadonkorjuita ajatellen!




 

Iso osa tavarasta on kierrätettyä.
Esimerkiksi Leca-harkoista noin puolet on koiriemme vanhoista ulkotiloista,
loput jämiä miehen työmailta.
Kivet kaivettu omalta tontilta (jonka nimi on muuten Kivimäki, hah).








 

Kylvöt tein toukokuun puolivälin paikkeilla.




Kasvikaappi oli supernopea kasattava, mutta sen verran kevyt, että tarvitsi tuentaa.
Kaapin taakse iskin jonkin rautasysteemin kohtalaisen syvälle saveen ja kiinnitin kaapin siihen ketjulla.
Alahyllylle laitoin vielä pari tiiltä.
Nyt pysyy pystyssä kovassakin tuulessa, testattu on!


 





Sitten alkoikin näyttää jo melko hyvältä ja vähää vaille valmiilta.
Tästä tulee kyllä niiiiiin mun palsta!
Kuvitelkaa isoja, rehottavia, vihreitä kasvintupsuja noihin penkkeihin! Ja kukkia reunoille!


 
 






 
 
Tässä siis se pätkä, joka on vielä tekemättä.
Materiaalitkin jo odottelevat, joten lähinnä ehtimisestä ja jaksamisesta on kiinni.


 
 
Tein kaikki penkit suoraan vanhojen päälle. Väliin laitoin vaan suodatinkankaat, joten rikkaruohojen hyökkäykset ovat paljon epätodennäköisempiä. Voikukkaa on kylläkin hankala välttää. Potuilla on noin 50cm korkea penkki, matalemmat penkit ovat noin puolet siitä.
 
Suunnitelmissa ja toiveissa olevia kaivonrenkaita en tähän hätään saanut hankittua, mutta ehkäpä ensi kevääksi sellaiset saan. Ajatuksena on, että niiden avulla voisin vaihtaa ainakin pottumaan paikkaa vuoden välein.
 
Vaikka palsta laajeni, hyötykasveille varattua alaa ei mielestäni juurikaan enempää tullut. Se saattoi jopa vähentyä. En viitsi ruveta ahnehtimaan, ettei ala käydä liian työlääksi. Eikä meillä ole edes kellaria tai vastaavaa paikkaa sadon säilytykseen.
 
Hyötykasvialue on rajattu kukkivalla alueella. Osan pohjalla on suodatinkangas, toisissa reilu kerros sanomalehteä. Ainakin tänä vuonna turvauduin enimmäkseen kesäkukkiin, jotka varmemmin myös kukkivat tänä vuonna, mutta tulevaisuudessa kasvimaan reunoilla kukkii luultavasti paljon perennojakin. Värikoodina on puna-pinkki-kelta-oranssi-valkoinen.
 
Koitan tässä lähipäivinä räpsiä hieman uudempia kuvia kasvimaasta, nythän siellä on jo vaikka mitä pikku viherryksiä.
 
Oikein hyvää viikonloppua teille!

4.6.2013

Pilttipurkkimaljakot.

Olen säästellyt melkoisen määrän neidin välipalapurkkeja. Miten mahtavan monipuolisia purkkeja ovatkaan!
Ja nättejäkin, jos vähän koristelee.

Näistä liotin etiketit pois, liimasin tilalle kirjansivuriekaleita ja paperiset numerolaput, suihkautin kerroksen mattaa spraylakkaa päälle ja sidoin juuttinarulla kahdeksi kolmen purnukan ryhmäksi. Nyt ne roikkuvat keittiön ikkunanpielissä ja toimivat kivoina maljakkoterttuina viimeisille hyvännäköisille tulppaaneille ja muutamalle vuohenputkihörhelölle.

Saatoinpa muuten inspiroitua Geraniumin kauniista juhlakukista, joita lasipulloineen roikkui syreenipensaan oksilla. Muitakin upeita koristeita oli juhlia varten tehty, kannattaa käydä vilkaisemassa jollei ole vielä käynyt!


 

 
 

 
 

 

Aurinkoista tiistaita teille!

1.6.2013

Än yy tee, nyt!

Nyt on koo ee äs ää, kesä! Ihana, odotettu kesä.
Tuntuu muuten ihan hassulta ajatella, että koko pienen ikäni olen ollut talven ystävä.
Enää en osaa päättää, mikä vuodenaika on mieluisin.
 
Kesässäkin on nimittäin puolensa..
Aika hyvät puolet onkin.
Kukat, nehän ovat suorastaan erinomaisia puolia.
 
Tässä tummanviolettia 'Queen of Night' -tulppaania ja särkynyttäsydäntä.
 
 
 

 
 
Norjanangervo, se tylsä ja tavallinen, oli pari päivää sitten upeimmillaan.
Nyt meinaa jo vähän ruskettua, harmi.
 
 
 



Tulppaaneista viimeisetkin ovat auenneet
ja lohenpunainen, jonka piti kai olla vaaleanpunainen,
alkaa olla edes hieman vaaleanpunaiseen vivahtava.



 
Kerrottuja kaunottaria nousi myös toisaalle, puolta lyhyempinä vain.
Ihmettelen suuresti, sillä mielestäni tässä penkissä on paljon paremmat oltavat.
 
Ilmeisesti tulppaanit tuumaavat toisin.
 
 
 
 
Esikasvatit ja talvetetut ovat haukanneet happea vuorokauden ympäri
nyt jo jokusen päivän.
 
Lähes kaikki (jotka olen tänne saakka saanut hengissä säilymään)
voivat edes kohtalaisesti, mutta esimerkiksi verenpisara innostui kukkimaankin.
 
Hänhän kukki melko komeasti talvilevollaankin, mikä onneksi aiheetta hieman pelotti.
Nyt ihanaisella on sekä kokoa että kukkia tuplaten!
 
 
 
 
Kasveista suurin osa on talon pohjoispuolen suojaisalla terassilla.
Muutama viihtyi heti ensikokeilulla eteläpuolen tuulisella ja paahteisella sisäänkäynnilläkin,
muutama taas otti nokkiinsa ja sai siirron, ettei vaan liiaksi järkyty.
 
Tein saman mokan myös viime vuonna.
Jokohan ensi vuodeksi oppisin ja hoitaisin karaisun ainoastaan terassilla..?
 

 
 
Mummonpalsami on mukava uusi tuttavuus.
Se on hyvin samanoloinen kuin jättipalsami, joka on jo tullut tutuksi (ei vielä liian),
mutta paljon sirompi ja verrattain matala.
 
 
 
 
Kukkiaankin eräs yksilö jo esitteli.
Tämän jälkeen joutui punkkihyökkäyksen uhriksi
ja siitä selvittyään urheasti jatkoi kukintaa.
 

 
 
Kesäkukkia kävin shoppailemassa lisää.
 
Kaksivärisen miljoonakellon lykkäsin ruukkuineen hinkkiin
ja toivon että se kasvaa oikein rennoksi ja roikkuvaksi.
 

 
 
Neljä sammaria odottelee kasvikaappiin pääsyä.
 

 
 
Kaksi löysi paikkansa saman tien.
 

 
 
Kesäbegoniaa ostin vähän riskillä,
me ei nimittäin begonioiden kanssa meinata aina tulla toimeen.
 
Taka-alalla näkyy myös vihreä värinokkosen lehti.
Yritän yhdistellä ja tehdä asetelman. Hui.
 

 
 
Noin kuukauden verran "myöhässä" viime vuoteen nähden
puhkesivat kukkaan ensimmäiset vahinko-orvokit.
 
Tuo mikkihiirimäinen on oikeastaan aika hauska ja taitaa olla jokin risteymä:
ei ole hänenlaistaan aiemmin näkynyt.
 

 
 
 Ja hoi, te kasvitietävät siellä, tämä on erityisesti teille!
 
Kaipaisin tunnistusapua seuraavanlaisen tyypin kanssa. Sitä on pienissä määrin eräässä kukkapenkissä,
mutta mulla on jotenkin sellainen tunne, että kasvattelen jälleen rikkaruohoja..
 
Joten jos joku tietää, mikä kasvi on kyseessä, olen kovin kiitollinen tiedon jakamisesta!
 

 
 
Lopuksi vielä herra kesäkisu, joka nauttii lämpimistä, suloisista kesäpäivistä pihalla.
Kissa käy tuvassa lähinnä tankkaamassa ja painuu äkkiä takaisin ulos laiskottelemaan.
 
Hän on selvästi sitä mieltä, että kesä on vuodenajoista se paras!
 

 
 
Ihanaa kesää teille!