22.10.2012

Pöljää hommaa ja toinen kori.

Kaikkeen sitä ihminen ryhtyykin halutessaan kotipihastaan jotain sellaista, mitä puutarhaksikin kutsutaan. Tämä tässä on kuihtunut vuorenkilven kukkavana. Se on peräisin samasta vanhasta ja hoitamattomasta penkistä, kuin se eräs mysteerikasvi, jonka sitten itse onnistuin rankan googlettelun jälkeen tunnistamaan mooseksenpalavapensaaksi.




Nappasin vanan alkusyksystä talteen etsiäkseni siemenkotia kuivuneista kukista. No, löytyihän niitä, kun tarpeeksi pitkään ja hartaasti murenteli. Tai ainakin olettaisin, että alla olevassa kuvassa on kota ja sen sisuksista hypänneet minimini-nöppäleet siemeniä.




Siemenkota on alle puolisenttinen ja itse siemenet hyvä jos puolimillisiä. Esimerkiksi akileijansiemenet tuntuvat jättiläismäisiltä näihin verrattuna! Syvästi ihmettelen, että sain näistä näinkin tarkan kuvan käyttämälläni vanhalla peruspokkarilla.

Oli sitten hieman haastavaa saada siemenet kerättyä. Tämän tarkemmin ja siistimmin en edes yrittänyt seuloa. Pussin sisällöstä arviolta 99,9 % on silkkaa roskaa, mutta minkäs teet. Osan siemenkodista kävin murentamassa suoraan kukkapenkkiin, vaikka kevätkylvöä suositellaan. Pussin sisällön ripottelen sitten alkukeväästä jonnekin, roskineen kaikkineen.




Vuorenkilven siemenistä kasvattaminen on ilmeisesti joka tapauksessa hyvin epävarmaa ja tulos "epätasainen", mutta pakkohan se on kokeilla, vaikka testi äkkiseltään vaikuttaisi olevan tuomittu epäonnistumaan. Toivotaan kuitenkin parasta!

Vähän fiksumpana hommana sain valmiiksi toisen kudekorin. Siitä ei tullutkaan lelukoria, vaan se säilyttelee tyynyjä, joita olen hankkinut valmiiksi tytön tulevaan huoneeseen. Bodykudetyynykori siis!


 
 

 
En koittanutkaan saada tästä samanlaista kuin ensimmäisestä korista (kärsivällisyyteni ei riitä miettimään ja laskemaan pohjaympyrän levennyksiä niin tarkasti, että saisin koreista identtiset), vaan tein reippasti eri kokoisen. Korin halkaisija on noin 40cm ja korkeus 20cm. Kahvat tässäkin yksilössä on, ja solmut nätisti näkyvissä.

Varsin nätti on myös tämä tunnustusnappi, jonka suureksi ilokseni sain Nettimartalta! Kaunis kiitos tästä, olen otettu! Jollette jo ole tutustuneet Nettimartan pihapiiriin, niin käykäähän ihmeessä visiitillä. Se on oikein nätti blogi oikein nätistä pihasta!


 

Nättiä ja leppoisaa viikon alkua teille!
 

6 kommenttia:

  1. Ihanan elämänmakuisia koreja olet virkannut, tykkään kovasti!

    VastaaPoista
  2. Siementen keräily on jännää puuhaa ja siementen kasvun tarkkailu (tai odotus) myös. Jos jotain vihreää herää, niin ilo on kahta suurempi, koska kyseessä on "oma" kasvi :)

    Jään innolla odottamaan vuorenkilpiprojektisi raportteja...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Olisin melko varmasti saanut käydä lapion kanssa tonkimassa sitä penkkiä, mutta paljon jännempää on kokeilla kasvattaa itse alusta alkaen :) Jos ei tästä mitään tule, niin ehkä sitten kysyn lapiointilupaa.

      Raportoin heti, jos ja kun jotain tapahtuu!

      Poista
  3. Tosi hienoja koreja, ehdottomasti! Tässähän saattaa jopa inspiroitua ainakin suunnittelemaan jotain vastaavalla tekniikalla toteutettavaa ikuisuustyötä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eikös huolella suunniteltu ole puoliksi tehty? Tai ainakin aloitettu ;)

      Poista