Kuteilua!

Edellisen postauksen viimeisessä kuvassa tapahtui seuraavaa:

Oli kudetta.

 

 

Ja virkkuukoukku kokoa 8.

 

  

Oli pieni alku.

 

 

Josta tuli ympyrä, halkaisijaltaan noin 35cm.

 

Siis täh?

 

 

Aloitetaanpas ihan alusta. Jokin aika sitten vein tytön pieneksi jääneitä vaatteita kirppikselle. Pidin pöytää viikon ajan, mutta kysyntä ja tarjonta eivät jostain syystä kohdanneet ja kotiin palasi melkein yhtä iso kasa, kuin mitä oli kotoa lähtenytkin. Pöh. Sitten koitinkin jo lahjoittaa vaatteita eteenpäin, mutta kukaan tuttu ei tunnustanut odottavansa tyttölasta ja edelleenkin sain pitää jatkuvasti kasvavan satsin liian pieniä kuteita.

Kuteita? Kuteita!!

 

Jep.

 

Määrästä X vaatteita suikaloitui lopulta liki pään kokoinen kudekerä. Tuumasin, että hitot mä mitään ala säilyttelemään siltä varalta, että jos joku ehkä mahdollisesti joskus aikanaan saakin tytön ja kaipaa tälle vaatetusta. Hankkikoon muualta, tarjous meni jo. Eikä meillekään ole lisää vauvoja tulossa, ainakaan lähivuosina. Ja jos tuleekin, niin omapa on mokani, kun en säästänyt kuin ne ihanista ihanimmat!

Ja mitä siitä 35cm ympyrästä sitten tuli? Se sai noin 30cm korkeat reunat ja pääsi lelukoriksi! Bodykudelelukori lienee sopiva (vaikkakin hieman pitkä ja hankala) sana.

Onpahan kierrätetty!

 

 

 

Virkkaaminen kävi yllättävän nopeasti. Näinkin iso kori olisi ollut illassa valmis, jollen olisi tosi huono ja laiska laskeskelemaan materiaalin menekkiä. Jouduin siis suikaloimaan vielä lisää kudetta, jotta sain virkattua koriin myös kahvat ja yhdistettyä pohjan reunaan. Kahvat ovat aika kätevät: korin voi helposti kuljettaa leikkien mukana paikasta toiseen.

Jätin kaikki solmukohdat ulkopuolelle näkyviin, koska ne näyttävät omasta mielestäni kivoilta ja sopivat tuohon sateenkaariraitaisuuteen.

 

Ohje on omasta päästä ja suunnittelin tehdessäni, joten valitettavasti en juurikaan osaa antaa ohjeita korin toteutukseen. Sen verran voin vinkata, että ensin tein pohjan, laskin sen ulkoreunan silmukat ja silmukkamäärän mukaan virkkasin korin reunan "aloitusketjun" oikean mittaiseksi. Viimeisenä yhdistin osat toisiinsa. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin en ole varma edes silmukoiden nimistä. Ketjusilmukka, kiinteä silmukka ja piilosilmukka kuulostavat tutuilta. Niitä mä varmaankin käytin. Sori! Mä vaan teen, vaikka en aina tiedäkään, että mitä tarkalleen!

Linkkivinkkinä vielä, ainakin täältä löytyy helppoja kuvallisia ohjeita virkkaukseen ja tavallisimpiin silmukoihin.

Neiti itse taisi hyväksyä uuden lelukorinsa. Ehkä jopa tykkäsi siitä? Kiitti mutsi, tää on kiva!
 



 

 

Kuteen leikkely oli ihan järjettömän pitkästyttävää ja puuduttavaa puuhaa, jota en kovin mielelläni heti tekisi uudelleen. Harmi vain, että virkkaaminen on melko kirjaimellisesti todella koukuttavaa. Toinen kori on jo tulossa. Tuota materiaaliakin kun tulee lisää jatkuvalla syötöllä..

 

Pahoittelen jo etukäteen mahdollisia tuntemuksia yliannostuksesta, jonka tulevat virkkauspainotteiset postaukseni saattavat aiheuttaa! Kuten jo mainitsin, varsin koukuttavaa hommaa..

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!