1.7.2013

Kukkia ja kehuja.

Tämä mun pihasta puutarhaksi -operaationi on vielä kokonaisuutena niin keskeneräinen, että kukkivaa löytyy harmillisen vähäisesti. En malta perustaa yhtä penkkiä kerrallaan, mutta olen niin pihi tai vaihtoehtoisesti sen verran rahaton, että maltan (tai ainakin yritän) kasvattaa ison osan siemenestä. Mulla on siis monta penkillistä pieniä taimia. Kenties siksikin olen turvautunut yksivuotisiin, jotka kukkivat samana kesänä ja mielellään siementävät kukkiakseen seuraavanakin.


Mielestäni hyvä esimerkki sellaisesta kesäkukasta on silkkiunikko.
Tämä yksilö oli viime syksynä kylvetyistä ensimmäisenä kukassa
ja on kaunis pari ainoana hengissä selvinneelle jaloakileijalle.
Punavalkoisella ei vaan voi mennä mettään.


 

Valkoista on enemmänkin.
Ensi kesänä myös, jollen näitä napsi esimerkiksi maljakkoon tai poista kukinnan jälkeen.
Hento ja herkkä tapaus on nimeltään joko kesäraunikki tai kesäharso, riippuen siitä keneltä kysyy.
Rakastuin häneen viime kesänä, jätin osan kylväytymään, osasta otin siemenet talteen
ja taisinpa myös ostaa pussillisen lisää.


 

Viime kesäisistä siementäneenä kukkii tuliunikkokin.
Se saa kyllä siirtyä, ei nimittäin sovi värinsä puolesta tähän penkkiin.
Tuliunikko on siitä hauska, että kukat ovat auki ainoastaan aurinkoisella säällä, muutoin ne pysyvät tiukasti supussa.
Seurana silkinhohtoinen silkkiunikko.


 
  
Verenpisara ei ole riippamallia, mutta varsin rennosti kuitenkin kasvaa.
Laitoin sen nojailemaan etuoven luokse kaidetta vasten ja ylihän se siitä pyrkii.
Hyvin kaunis on ja ihastuttavan ahkera kukkija.
 

 

 

Kukkaa ovat tehneet myös miinanköynnökset, mustasilmäsusannat ja päivänsinet.
Ahkeruudesta heitä ei kylläkään voi kehaista: kukka siellä toinen täällä.


 

 

 

Kurjenkello päätyi kukkapenkkiin hieman vahingossa:
poimin viime kesänä kukkakimppua pellon reunalta ja tämä tarttui juurineen mukaan.
Iskin sen multaan ja ajattelin, että katsotaan kuinka käy.
Hyvin kävi.


 

Niittyhumala sen sijaan on bongattu ja pelastettu nurtsilta ihan tarkoituksella.
Nyt se kasvaa Ville-koiran muistopenkissä, johon tietysti halusin myös villejä kasveja.


 

Nurmikolta löytyy myös apilaa, jota on paikoin suloisina ryppäinä.
Pörriäisten suosimina valkoisina mattoina.
Mua ei henkilökohtaisesti juurikaan haittaisi, vaikka nurtsin tilalla olisi tätä ja sammalta.
 

 
 
Keväällä ostettu loistojasmike 'Tähtisilmä' yllätti ihanasti ja kukkii sievästi jo ensimmäisenä vuonnaan.
Istutin sen paraatipaikalle pihan "uudelle" alueelle
ja aikomuksena on perustaa sen ympärille oikein komea ja näyttävä perennapenkki.




Yllätti muuten tämäkin:
taisin sittenkin saada yhden hyvin pienen ja hyvin hitaasti kasvavan keijunmekon!


 

Vielä viimeinen yllättäjä.
Osaisikohan joku kertoa, mikä käenkaali on kyseessä..?
Se on ilmestynyt erääseen penkkiin ihan ykskaks,
ja mä olen sitä välillä käynyt ihmettelemässä, mutta en tarkemmin tunnista.
Kiitos jo etukäteen, jos joku jotain tästä tietää!


 

Kiitoksista tulikin mieleeni..

Sain äskettäin kiittelevän, kehuskelevan ja hehkuttavan, siis erittäin ilahduttavan tunnustuksen MehtäPirtistä. Suuresti kiitosta, kehua ja hehkutusta sinnekin! Todella mukava tunnustus!

 
Kirjoita postaukseen kiitos jollekin blogille tai bloggaajalle. Vaihtoehtoisesti voit kehua blogia, johon palaat kerta toisen jälkeen tai hehkuttaa meille muille blogia, joka on inspiroinut sinua. 

Suosittele. Mukaan saa laittaa pienet perustelut tai tarinan. Näin sinä ja minä saatamme myös löytää lukulistallemme jotain uutta ja ihanaa. Haastetta saa jakaa eteenpäin omassa blogissa ja haastekuvan saa napata halutessaan mukaan. Laitetaan hyvä kiertämään.
 
 
 

Tykkään tosi paljon tosi monesta seuraamastani blogista ja varmasti tykkäisin tosi monesta minulle vielä tuntemattomastakin. Tällä kertaa kehuni lähtevät seuraaviin osoitteisiin, joista löytyy mahtavia, tällä hetkellä erityisen ajankohtaisia eli enimmäkseen puutarha-aiheisia blogi-aarteita:
 
 
 
Jollette jo ole näihin blogeihin tehneet tuttavuutta, suosittelen lämpimästi! Ihania ja inspiroivia jokainen, täynnä kesää ja kukkasia ja toinen toistaan upeampia puutarhoja.

Hyvää maanantaita, vielä parempaa viikkoa ja ihan parasta heinäkuuta!

14 kommenttia:

  1. Mahtavia kasvionnistumisia, kyllä sinulla on tukeva viherpeukalo sen tanakan tuunauspeukun lisäksi! Parasta tässä puuhassa mun mielestä on se, että kun ei halua eikä voi ostaa kaikkea valmiina kaupasta, niin karttuu sekä osaaminen että ymmärrys että pitkäjänteisyys että harmituksensietokyky että ennen kaikkea sellaisten kasvien valikoima, jotka omalla tontilla tarjolla olevissa olosuhteissa parhaiten viihtyvät. Kaikki siis pelkkää plussaa :)

    Ja iso kiitos Purlina ihanasta tunnustuksesta! Se ilahdutti kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ainakin tukevoituva viherpeukalo ;) Ymmärrys tässä touhussa tosiaan kasvaa tehdessä ja vaikka välillä menisikin kantapään kautta, niin kokeilemalla ja tekemällä oppii! Siemenestä kasvattaessa ne kasvit myös tuntuvat jotenkin enemmän omilta kuin ostetut, tai niistä tulee herkemmin niitä "mun pikku kukkavauvoja" :D

      Hyvä jos tunnustus ilahdutti sinuakin, niin oli tarkoituskin!

      Poista
  2. Ihanaa kukkaloitoahan siellä jo on....ja ensi vuonna taas enemmän...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on edes tämän verran :) Luultavasti jo loppukesästä vielä paljon runsaammin, ensi kesästä puhumattakaan!

      Poista
  3. tuo äpärikkö on upeen näköstä. ihan kympillä vituttaa kun meillä ei menesty sitten millään..vissiin tuon koivikon takia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pöh. Vieköhän koivikko sitten kaiken veden, vai mikä siinä mahtaa olla syynä.. Harmillista kuitenkin :/

      Poista
  4. Kiitos ihanasta tunnustuksesta!

    VastaaPoista
  5. Unikoissa on sitä jotain. Todella lumoavia kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unikot ovat minustakin ihania. Erityisesti odotan erilaisia pioniunikkoja, joita keväällä penkkeihin kylvin :)

      Poista
  6. Se on muuten ihan totta, että kun itse onnistuu kasvattamaan kukan tai hyötykasvin siemenestä taimeksi ja siitä vielä aikuiseksi, tulee varsin tyytyväinen olo :)

    Kaikkea ihanaa olet jo saanut aikaiseksi, tsemppiä puutarhapuuhasteluihin jatkossakin!

    Ja oih, kiitoksia tuhannesti kauniista sanoistasi, Mielen Lumoa on päässyt luettelossasi erinomaiseen seuraan. Tunnustus oli oikein mukava kesäyllätys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se vain on. Ja kyllä siitä sietää ollakin tyytyväinen, kun on itse tehnyt töitä, nähnyt vaivaa ja hellästi hoitanut :)

      Kiitos tsempistä ja ole hyvä tunnustuksesta!

      Poista
  7. Tuo silkkiunikon ja akileijan liitto on sinetöity varmasti kukkien maistraatissa ;) Niin on nätti pari !
    Samaa mieltä, kun itse saa jonkun kasvamaan niin kyllä sitä mieluusti heitä hoitaa ja kaitsee, spesiaalimia tapauksia kuin kaupasta hankitut.

    Kiitos tunnustuksesta, se on ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, noiden kahden liitto on kieltämättä todella ihastuttava :) Ja ole hyvä vain, mukavaa jos tunnustus ilahdutti!

      Poista