Joko on ikävä?

Mulla ainakin on.

Niin suurensuuri ikävä, että piti ihan kuvien kanssa tunnelmoida.

 

Tässä teillekin vähän kesän makua,

viimevuotista ja vanhempaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihanaa sunnuntain jatkoa (ja tuskatonta kesän odotusta) kaikille!

Mullan taivaallinen tuoksu.

Sunnuntaina en enää millään malttanut odottaa, vaan tartuin multasäkkiin ja siihen tiettyyn lusikkaan, joka on jo niin monet multasäkit tavannut ja tyhjentänyt. Ja ah sitä mullan ihanaa tuoksua, kovasti sitä olinkin jo ikävöinyt!

Jaksoinhan mä sentään hieman pidempään odotella kuin viime vuonna, ja paljon vähäisemmillä määrillä aloitin kylvötouhut. Nyt esikasvatukseen lähtivät keijunmekko, kelloköynnökset, mökinihmekukka ja daalia. Kaikki vuodentakaisten pussien jämiä ja kaikki sellaisia, joiden olen ymmärtänyt tarvitsevan pitkän esikasvatusajan ehtiäkseen varmasti kukkia. Esimerkiksi toinen viimevuotisista daalioista avasi suloisen (ja ainokaisen) kukkansa vasta syyskuun lopussa. Se on melko myöhään se.

 

 

 

Koska halusin päästä hipelöimään multaa vielä vähän lisää, päätin istuttaa varsin huonovointisen näköisiltä emoiltaan pelastetut värinokkos-pistokkaat, jotka olivat tehneet juurta vesilasissa parisen viikkoa. Samalla napsin muutamat uudet pistokkaat, jotta pääsisin taas mahdollisimman pian istuttelemaan.

 

 

Siemenvarastoille on tehty inventaario ja todettu, että lisää ei tänä vuonna ihan kauheasti TARVITSE ostella. Ne, mitä täytyi hankkia (enimmäkseen hyötykasvipuolta), on hankittu. Muiden muassa sitä mahtavan maukasta ja todella helposti kasvavaa avomaankurkkua. Ja tomaattia ja paprikaa ja porkkanaa. Nam.

 

Pää on tulvillaan suunnitelmia, visioita, toteuttamisen arvoisia ideoita. Kroppa huutaa kunnon kottikärräys- ja savenlapiointirääkkiä. Mutta ei. Talvi. (Ei, kolaus tai lumenlapiointi ei tässä kohtaa auta yhtään.) Kirosana.

 

Voi kärsimys.

Kuusi kuvaa ja muutama talvinen.

Hyvää helmikuuta kaikille!

Kuvahaasteen viidenteen kuvaan saatiinkin sopivasti tuhti, koskematon lumikerros. Tammikuun kuvan löydät täältä. Täällä on satanut tänään melkein koko päivän ja vieläpä hirmuisen tuulen kanssa, joten lähden tästä ihan justkohta lapioimaan.

Ennen sitä laitan kuitenkin vielä jokusen toissaviikolla napatun kuvan. Silloin oli hyvin kaunista, mutta aivan liian kylmää.

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

Näitä me ollaan käytetty suorastaan tuhlaillen.

Oikein mukavaa viikonlopun jatkoa teille! Toivottavasti ensi kuun kuvassa ollaan jo kunnolla keväässä.

Tulppaanit.

Eilen ostettiin tulppaaneja viikonlopun kunniaksi. Pinkin ja violetin sävyissä hehkuvat kukkaset ovatkin tervetullut piristys tähän mustavalkopainotteiseen vuodenaikaan. Ja mikä mahtavinta, tulppaanien tuoksu toi mieleen kevään, mikä taas toi mieleen kaiken sen ihanan, mikä on muutaman kuukauden päässä!

Illalla voisinkin tehdä pienen inventaarion siemenvarastoille ja ehkäpä myös sortua tutkiskelemaan nettikauppojen valikoimia.. Sormet himoitsevat jo multaa, mutta josko sen suhteen vielä malttaisin mieleni.

 

 

 

Näiden kuvien myötä toivotankin teille oikein kivaa ja kaunista viikonloppua!

Haaste itselleni!

Jossain siinä vuodenvaihteen jommin kummin puolin tuumin, että uuden vuoden kunniaksi voisin haastaa itseni ja rohkaistua kokeilemaan muutamaa juttua, joiden opettelu on ollut tuumailutasolla aivan luvattoman pitkään. Pikkujuttujahan nämä vain, mutta mua on alkanut ihan tosissaan häiritsemään saamattomuuteni näiden suhteen ja päätinkin, että it's 2014 or never. Vähän kuin uudenvuodenlupaus, tai jotain sinne päin.

Ja jotta lupaus varmemmin pitäisi, lupaan vielä postailla todisteeksi kaikista kokeiluistani.
Toivottavasti onnistuneista sellaisista!

Hyvät naiset ja herrat, täten ilmoitan, että tänä vuonna te tulette näkemään ompelemani vetoketjun ja napinläven sekä neulomani epämääräisen mytyn, joka mitä luultavimmin koittaa parhaansa mukaan esittää pannulappua tahi vastaavaa.

 

 

Ryhdyin jo lunastamaan lupausta ja kävin shoppailemassa ensimmäiset puikkoni ikinä. Tämänhetkinen tilanne on siis se, että en ole yrittänytkään sellaisia käyttää yli kymmeneen vuoteen (edellisistä vetskareista ja napinlävistä on varmaankin yhtä pitkä aika), enkä ihan rehellisesti edes tiedä/muista, kuinka sellaisia kuuluisi pitää kädessä. Tästä saattaa tulla hupaisaa. Jokohan mä ensi vuonna väännän villasukkia ja kirjoneuletakkeja?

 

Tekin saatte toki haastaa itsenne, jos siltä tuntuu! Olisi oikeastaan kivaa tietää, mitä teidän to do -listoillanne on roikkunut liian kauan, tai mitä haluaisitte muuten vaan kokeilla tai opetella. Käsitöitä tai jotain ihan muita.

 

Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

Laihan lompakon lahjaidea.

Mun oli tarkoitus jakaa tämä idea jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta en sitten väsymykseltäni ja kiireiltäni saanut aikaiseksi. Vaan eipä hätää, kyseinen lahja on erinomaisen hyvin soveltuva myös esimerkiksi synttäreille, nimppareille ja tupareille. Oikein juhlavasti ja arvokkaasti puettuna menee varmasti myös kihlajais- tai ehkä jopa häälahjasta!

Tunnistatko itsesi seuraavasta? Rahaa ei ole liikaa, mutta lahjojen antaminen on enemmän kuin ihanaa ja kaikenlainen omin käsin tekeminen suorastaan intohimo. Entä tästä? Keittiön kaappitilaa syövät tyhjät, orvot säilyketölkit ja lasipurkit, jotka vaistomaisesti niiden tyhjettyä lykkäät ensin pesukoneeseen ja sitten sinne kaapin perälle unohtumaan.

Yllämainittu yhtälö voi poikia alla olevan sorttisia lahjoja. Kivoja, helppoja ja erittäin lompakkoystävällisiä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Entä toteutus? Pese, koristele ja täytä lahjan saajan mieltymysten mukaisilla pienillä kivoilla jutuilla. Siinä se.

 

Koristeina voi käyttää vaikka mitä: kangasta, tapettia, tarroja, nauhoja, lahjapaperia, nappeja, kirjan tai lehden sivuja, maalia, nahkaa, pitsiä, teippiä, askartelupaperia, kuivattuja lehtiä, vahakangasta, strasseja tai helmiä..

 

Nätisti somistettu purkki on parhaimmillaan sekä paketti että lahja - kenelläpä ei olisi jotain sekalaista pikkusälää, joka kaipaa säilytyspaikkaa? Enin osa näistä purkeista ja tölkeistä tuli tyttöseni käyttöön, joten koristelin ne söpösesti ja täytin söpösillä hienostelutarvikkeilla, kuten pinneillä, ponnareilla ja itse askarrelluilla koruilla. Aikuisten tölkit sisälsivät herkkuja. Yksi meni mieshenkilölle, ehkäpä arvaattekin mikä..?



Asiasta viidenteen: eilen saattoi selvitä osasyyllinen harvinaisen pitkään kestäneeseen, epämääräiseen väsymykseeni. Kävin nähkääs lekurilla ja se setä siellä oli sitä mieltä, että mulla on kohtalaisen paha sylkirauhastulehdus. On saattanut ollakin tovin, sillä jo parisen kuukautta sitten tuntui pientä turvotusta, joka kylläkin hävisi itsekseen enkä siitä syystä käynyt silloin vastaanotolla. Nyt antibioottia naamariin ja toivotaan, että helpottaa!

Ihanaa ja sopivan lumista viikonlopun jatkoa itse kullekin!

Seitsemän kuvaa ja iloista tulitusta.

Kuvahaasteen tammikuun kuva onkin taas niin ällöttävän ankea, että päätin lisätä loppuun kauniita, räiskyviä ja värikkäitä otoksia viime yöltä. En osannut valita vain paria parasta, joten nyt näitä on sitten kyllästymiseen asti.

Haasteen edellisen kuvan voit halutessasi katsoa täältä. Silloin oli sentään vähän lunta..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihanaa uuden vuoden ensimmäisen päivän iltaa ja mukavaa viikonjatkoa!

 

Ps. Kevättä kohti mennään! Melkein voiton puolella jo!